Hämäläisvaalit
Eduskuntavaaleihin on tasan kaksi kuukautta aikaa. Varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta. Ehdokasasettelu vahvistetaan kuukauden kuluttua 2. maaliskuuta.
Iitti kuuluu nyt Hämeen vaalipiiriin, joka kattaa sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen maakunnat. Alueelta valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa.
Ehdolla on useita istuvia kansanedustajia, kuten lahtelaiset Ville Skinnari, Rami Lehto ja Mika Kari, hämeenlinnalaiset Lulu Ranne, Tarja Filatov, Mirka Soinikoski ja Johannes Koskinen, asikkalalainen Hilkka Kemppi, forssalainen Sanni Grahn-Laasonen ja riihimäkeläinen Päivi Räsänen.
He ovat luonnollisesti etulyöntiasemassa muihin ehdokkaisiin nähden, ja moni heistä uusinee paikkansa.
Hämeessä on monta Suomen mittakaavassa isoa kaupunkia, ja todennäköistä on, että kaupunkien ehdokkaiden on helpompi haalia ääniä suuremman väestöpohjansa ansiosta.
Iitistä vaaleihin on lähdössä kaksi ehdokasta: SDP:n Eemeli Lehtinen ja keskustan Atte Savelainen. Myös Seppo Lehtistä on tiettävästi houkuteltu ehdokkaaksi, mutta Iitinseudun tietojen mukaan se ei ole tuottanut tulosta.
Iittiläisten ehdokkaiden haaste on se, että he voivat olla verrattain tuntemattomia äänestäjille varsinkin Kanta-Hämeessä, mutta ehkä myös Päijät-Hämeessä.
Meille iittiläisille äänestäjille taas etenkin Kanta-Hämeen ehdokkaat voivat tuntua varsin vierailta. Uuden edessä siis ollaan.
Valtakunnallisella tasolla vaalidebatti ei ole vielä kunnolla käynnistynyt. Tähän mennessä on keskitytty aivan liikaa siihen, kuka suostuu menemään kenenkin kanssa hallitukseen, ja kenen kanssa ei ainakaan mahduta samalle hiekkalaatikolle.
Äänestäjän kannalta se ei ole järin mielekästä poliittista keskustelua, ja painopisteen soisi siirtyvän pian asiakysymyksiin.
Suomessa on eletty hyvin poikkeuksellista aikaa vuoden 2020 alkupuolelta lähtien. Kriisistä toiseen kulkeminen on sävyttänyt nykyisen hallituksen taivalta. Viime kuukausia lukuun ottamatta kriisit eivät onneksi ole olleet hallituksen sisäisiä.
Joidenkin arvioiden mukaan eduskuntavaaleista on tulossa pääministerivaalit, joissa korostuu se, halutaanko Sanna Marinin jatkavan Suomen pääministerinä vai halutaanko paikalle Petteri Orpo — vaiko kenties Riikka Purra.
Asiantuntijat ennakoivat, että vaalikeskustelu tulee keskittymään paljolti talouteen ja esimerkiksi valtionvelkaan. Vaikka ne ovat tärkeitä ja monella mittarilla mitattuna ajankohtaisia asioita, äänestäjien kannalta on toivottavaa, ettei vaalien alla jumiuduttaisi pelkästään velkaantumiskeskusteluun.
Valtionvelka ei ole asia, joka koskettaisi monenkaan suomalaisen arkielämää kovin konkreettisesti. Äänestäjille pitäisi tarjota myös sellaista arvokeskustelua, johon on helpompi samastua ja peilata omia käsityksiään.
