"Lääkäreillä on työssään vahva autonomia"

Harjun terveys Oy on tuottanut iittiläisten sote-keskuspalvelut kohta kaksi vuotta.  

Pahin kuohunta yhteisyrityksen ympärillä on laantunut. Sen on huomannut myös Petja Orre, joka on toiminut Harjun terveyden toimitusjohtajana vuoden päivät. 

– Yleisellä tasolla ja koko maan osalta olen kyllä huolissani. Kuormitusta ja patoutunutta kysyntää on niin paljon. Pandemia on kestänyt kohta kolme vuotta, ja Euroopassa on sota. Monien ihmisten jaksaminen alkaa olla lopussa, Orre sanoo. 

Tämä näkyy myös Harjun terveydessä. Viime vuonna vastaanottokäyntejä oli paljon enemmän kuin 2020, ja tänä vuonna määrä on edelleen kasvanut.  

— Kysyntä on valtavaa, Petja Orre sanoo. 

Iitin, Kärkölän, Lahden ja ensi vuoden alusta myös Hartolan sote-keskuspalvelut tuottavaan Harjun terveyteen tulee yli 350 000 puheluapuhelua vuodessa. Lääkärin vastaanottokäyntejä on lähes 80 000 ja digiklinikkakäyntejä 40 000.  

Pääseekö lääkäriin?

Monet iittiläiset kokevat, ettei lääkärin vastaanotolle pääse. Kysyimme Iitinseudun lukijoilta, mitä he haluaisivat kysyä Harjun terveydeltä, ja useimmissa viesteissä mainittiin lääkäriaikojen huono saatavuus.  

Petja Orre kertoo, että Iitin terveysasemalla potilaita hoitaa arkisin yhdestä kolmeen lääkäriä – olettaen, että kukaan ei ole sairaana. 

—Yksi lääkäreistä työskentelee yleensä etänä.

Potilaiden vastaanottaminen on vain yksi osa terveyskeskuslääkäreiden työtä. Sen lisäksi he konsultoivat hoitajia ja työskentelevät neuvolassa ja kouluilla. 

Orren mukaan resursseja pyritään ohjaamaan siten, että niistä olisi "paras mahdollinen hyöty mahdollisimman monelle ihmiselle". 

— Niin montaa lääkäriä Päijät-Hämeestä ei Iittiin löydy, että lääkärin vastaanotolle voisi vain ilmoittautua. Potilaan hoidon tarve määrittää sen, miten hänen asiaansa lähdetään ratkaisemaan.

"Tarkkaa kellonaikaa ei pystytä antamaan"

Jos asian voi hoitaa puhelimessa, se yleensä hoidetaan puhelimessa. Orre tiedostaa, että etenkin vanhemmille sukupolville muutos on suuri verrattuna entiseen kunnanlääkäriaikaan.  

Se, että lääkäri ei aina soita potilaalle luvattuun aikaan, kuuluu Orren mukaan työn luonteeseen. 

— Eksaktia kellonaikaa ei pystytä antamaan. Lähtökohta on, että sinä päivänä soitetaan, kun on ilmoitettu. Me myös seuraamme puheluiden oikea-aikaista toteutumista.  

Esimerkiksi laboratoriokokeiden tuloksista potilaalle soittaa usein lääkärin sijaan hoitaja. Tässäkin on kyse resurssien mielekkäästä kohdentamisesta. 

Hälytyslabra toimii

Orre sanoo, että jos laboratoriokokeissa paljastuu jotain hälyttävää, asiakas voi olla varma, että hänelle kyllä soitetaan pian; tästä pitää huolen hälytyslabra-järjestelmä.  

Viivästykset liittyvät tuloksiin, jotka eivät edellytä kiireellisiä jatkotoimenpiteitä. 

— Mietimme parhaillaan sitä, miten voisimme paremmin kommunikoida asiakkaille, että heitä ei ole unohdettu, mikäli hoitopuhelua ei pystytä soittamaan ilmoitettuna päivänä. Väliaikatiedon antamisessa voisi hyödyntää esimerkiksi tekstiviestejä, Orre pohtii. 

— Pyrkimyksenäon kuitenkin organisoida toiminta niin, että kaikki potilaan hoitoon liittyvät puhelut soitettaisiin juuri sinä päivänä joka potilaalle on ilmoitettu. Tämä on toimintamme ja hyvän asiakaspalvelun lähtökohta.

Kilpailua osaajista

Harjun terveyden tavoitteena on saada Iitin terveysasemalle pitkäaikaisia ja sitoutuneita lääkäreitä, mutta helppoa se ei ole. Sote-alalla on valtakunnallinen työvoimapula.  

— Iitti kisaa osaajista Kouvolan, Lahden, muun Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kanssa.   

Kilpailu lääkäreistä tarkoittaa sitä, että työnantajan on oltava joustava ja tarjottava nuorille lääkäreille mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja erikoistumiseen. 

Orren mukaan ensi vuoden tilanne näyttää kuitenkin melko hyvältä Iitin osalta. Iitin terveysasemalla on uusi vastaava lääkäri, Ville Mikkonen, ja kaiken kaikkiaan Iitissä pitäisi ensi vuonna olla kolme vakituista lääkäriä. 

Akuutti 24:ssä muutoksia

Yhdessä lukijan lähettämässä viestissä epäiltiin, että Harjun terveyden lääkäreitä on kielletty lähettämästä potilaita keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Tämän Orre kiistää jyrkästi. 

— Ehdottomasti ei ole kielletty. Lääkärin etiikka ei edes sallisi sellaista. Lääkäreillä on työssään vahva autonomia, Orre muistuttaa. 

Sen sijaan Akuutti 24:n päässä asiat ovat Orren mukaan muuttuneet. 

— Akuutti ei ota enää niin herkästi potilaita vastaan. Lääkärin pitää nykyään soittaa Akuuttiin ensin, ennen kuin hän voi lähettää potilasta sinne. Toki pyrimme yhdessä Akuutin kanssa ratkomaan, tarvitseeko potilas päivystystä vai voidaanko hänet hoitaa kiireellisesti terveyskeskuksessa.

Harjun terveydellä on käytössään erikoislääkärikonsultteja, joita konsultoidaan kirjallisesti. Tätä systeemiä Orre pitää hyvänä, sillä läheskään aina järkevin ratkaisu ei ole potilaan lähettäminen Lahteen. 

— Erikoislääkäri voi esimerkiksi kehottaa tekemään tietyt tutkimukset ensin. 

Mammografia riippuu myös hyvinvointialueen linjauksista

Entä saadaanko mammografiarekka takaisin Kausalaan?  

Sitä Orre ei voi luvata. 

— Emme vielä tiedä, mitä hyvinvointialue linjaa tässä asiassa. Hyvinvointialueen pitää pyrkiä yhdenvertaisuuteen, joten jos jossain päin Päijät-Hämettä on liikkuva palvelu, periaatteessa se pitäisi järjestää muihinkin kauempana Lahdesta sijaitseviin kuntiin. 

Toistaiseksi mitään linjausta ei kuitenkaan ole olemassa, ja Orren mukaan kauden 2024-25 seulontojen tarjouspyyntöjä aletaan valmistella pian vuodenvaihteen jälkeen. Harjun terveys aikoo pyytää tarjouksia rekkaoptiolla. 

Liikkuva yksikkö tulee vähän kalliimmaksi, mutta ei merkitsevästi. Hintaa suurempi haaste on saatavuus; mammografiarekkoja ei riitä koko Suomen tarpeisiin.    

Se, että iittiläisnaiset ovat tänä vuonna joutuneet käymään mammografiassa Lahdessa, ei Orren mukaan ole rumentanut osallistumisprosenttia — itse asiassa päinvastoin. 

— Viime vuosina osallistumisprosentti on vaihdellut Iitissä 83:n ja 87:n välillä. Tänä vuonna 87% ikäluokasta on osallistunut seulontaan, eli liikkuvan palvelun poistuminen ei tilastojen valossa ole vaikuttanut osallistumisaktiivisuuteen.  

"Hoidon laatu paranee keskittämisen myötä"

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa marraskuussa, että terveyspalveluja on pakko karsia. Virolaisen mukaan sopeuttaminen on Päijät-Hämeessä välttämätöntä, koska rahat eivät riitä kaikkeen.

Petja Orre ei osaa ottaa kantaa hyvinvointialueen tuleviin ratkaisuihin, mutta keskittämiskeskusteluun hän haluaa tuoda lääkärin näkökulman. 

— Lääketieteellisen hoidon laatu usein paranee keskittämisen myötä. On toimenpiteitä, jotka vaativat erityisosaamista, ja joita terveysasemilla tehdään harvoin. 

Orren mukaan on vain potilaan etu, että tällaiset toimenpiteet tekee lääkäri, jolla on niistä paljon kokemusta.     

Harjun terveyden sopimusta on jäljellä vielä kahdeksan vuotta. Tammikuussa Harjun terveyden sopimuskumppaniksi vaihtuu Päijät-Hämeen hyvinvointialue, kun se tähän saakka on ollut PHHYKY.   

Sopimus sinällään ei muutu. Petja Orre ei usko, että sote-uudistus näkyy juurikaan iittiläisille ainakaan ensimmäisten kuukausien aikana. 

Lääketiede tuottaa lisää myös sairaita elinvuosia

Kunnille jäävän ennaltaehkäisevän hyte-työn merkitystä Orre pitää suurena. Terveydenhuollossa hoidetaan sairauksia, ja sote-puolen kyky ”tehdä ihmisistä terveitä” ei Orren mukaan ole kovin hyvä. 

— Kunnan rakentama pyörätie voi toimia paremmin. 

Kasvavaa hyvinvointitrendiä Orre pitää sinänsä positiivisena ilmiönä, mutta hänen mukaansa nykyään ajatellaan liian helposti, että jokin laite, sovellus tai kuuri on ratkaisu terveysongelmiin. Hyvinvointi on kuitenkin paljon moniulotteisempi kokonaisuus. 

Perusterveydenhuollossa suurin haaste on väestön vanheneminen. 

— Lääketiede tuottaa meille lisää elinvuosia, mutta myös sairaita elinvuosia, Orre huomauttaa. Järjestelmän kuormittumisen kannalta iso merkitys on sillä, että eläkkeelle jäätyään ihmiset putoavat pois työterveyshuollon piiristä.  

— Mutta näihin haasteisiin meillä pitää olla keinot, Petja Orre sanoo.