Lahden seudulla lintuinfluenssaa
Päijät-Hämeen hyvinvointialue varoittaa koskemasta kuolleisiin lintuihin. Jos lintuun on koskettava, käytetään suojakäsineitä ja hengityssuojainta.
Lahdessa on varmistettu useita lintuinfluenssatartuntoja sairastuneilla ja kuolleilla linnuilla. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tiedotteen mukaan tauti ei tartu ihmiseen herkästi, eikä Lahdessa ole todettu yhtään lintuinfluenssatartuntaa ihmisellä.
Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen tai kuolleeseen lintuun tai sen eritteisiin.
Hyvinvointialue muistuttaa, että kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea. Myöskään lapsia ja lemmikkejä ei tule päästää kuolleiden lintujen tai niiden ulosteen lähelle.
Jos lintuun on koskettava, käytetään suojakäsineitä ja hengityssuojainta. Ohjeet kuolleen linnun hävittämiseen on annettu Lahden kaupungin verkkosivuilla.
Useita lintujen joukkokuolemia
Ruokavirasto kertoi viime viikolla lintujen joukkokuolemista. Hämeenlinnan Hauholta löytyi juhannuksen jälkeen noin sata naurulokkia ja kalatiiraa kuolleena. Linnut löytyivät järvellä olevalta luodolta.
Lahdessa ensimmäinen varmistettu lintuinfluenssatartunta oli naurulokin poikasella, joka löytyi sairaana 25. kesäkuuta ja kuoli myöhemmin. Nyt tapauksia on jo useita.
Hollolasta toukokuun lopussa löytyneestä varpushaukasta, joka kuoli Heinolan lintuhoitolassa, todettiin myös korkeapatogeenista lintuinfluenssaa.
Suomen ensimmäinen lintuinfluenssan aiheuttama luonnonvaraisten lokkien joukkokuolema todettiin kesäkuussa Salossa. Lokkien joukkokuolemista on raportoitu eri puolilta Eurooppaa.
Leviää herkästi siipikarjaan
Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan, jos linnut pääsevät kosketuksiin toistensa kanssa. Tartunta voi tulla myös ulosteesta saastuneesta rehusta.
Lintuinfluenssa voi levitä pidempiäkin matkoja esimerkiksi ihmisten välityksellä.
Ruokavirasto muistuttaa siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojauksen tärkeydestä, jotta lintuinfluenssatartuntoja saadaan estettyä koko Suomessa.
Juomavesi ja rehu suojattava
Siipikarjan rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Jos pitopaikassa on käytössä siipikarjan hyvinvoinnin kannalta tarpeellisia vesialtaita, luonnonvaraisten vesi- ja petolintujen pääsy niihin on estettävä.
Myös siipikarjan rehu on varastoitava suojattuna luonnonvaraisilta eläimiltä.
Ruokaviraston mukaan lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita. Lintuja jouduttaisiin lopettamaan ja hävittämään suuria määriä.
Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille
Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, asiasta on ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille.
Oireita voivat olla esimerkiksi veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen. Myös normaalista poikkeavasta kuolleisuudesta on syytä huolestua.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja kuolleina löytyneistä petolinnuista tulee niin ikään ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Eläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastolle.
Voi aiheuttaa infektion myös ihmiselle
Vaikka lintuinfluenssa ei tartu ihmiseen herkästi, mahdollista sekin on. Ihmisellä lintuinfluenssavirukset voivat aiheuttaa lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvotulehduksen.
Osa lintuinfluenssaviruksista voi aiheuttaa myös vakavia infektioita.
Tartuntaa epäilevän ei pidä hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon, vaan ottaa ensin puhelimitse yhteyttä joko Päivystysapuun numeroon 116 117 tai omaan sote-keskukseen.
