Tilaa riittää sivuilla ja katossa

On toukokuun toinen lauantai. Viileän kevään jäljiltä Ravilinnan nurmi on puhjennut hyvään vihreään väriin, juuri sopivasti tanssijoita varten.

Tanssiopettaja Janne Outinen on tullut ohjaajaksi Iitin kansalaisopiston järjestämään zumba- ja lattaritanssitapahtumaan.

Ensiksi mennään zumbaa, jossa jalat irtoavat kunnolla maasta. Liikunta on tehokasta, mutta kukaan ei näytä siltä, että menossa olisi ikävä kuntorääkki.

Sitä vastoin hymyt ovat herkässä ja tyylejä on yhtä monta kuin tanssijoitakin.

Outisen valitsema musiikki on menevää, rytmikästä nykypoppia. Zumbaamisen lopuksi kaiuttimista tärähtää ilmoille Käärijän musiikkia, joka pistää ryhmään puhtia.

Outinen tanssittaa Cha Cha Cha ja Välikuolema -kappaleet vauhdikkaan koreografian mukaisesti.

"Ulkona riittää happea"

Tanssiminen ja täydeltä terältä paistava aurinko vakuuttavat, että talvesta on päästy irti.

— Aurinko on taas kääntynyt, voidaanko vaihtaa suuntaa, osallistujat toivovat.

Sää on mukana tanssitunnilla. Tuuli nappaa välillä purevan kylmästi. Tanssijat vuoroin riisuvat ja pukevat vaatteita.

Säähän mukautuminen ei haittaa liikkujia, päinvastoin:

— Sisätiloihin verrattuna ulkona riittää happea ja liikkuminen on energisempää, osallistujat sanovat.

— Ulkona on tilaa avarasti: sivuilla ja katossa!

Sambakävelyä nurmikolla

Kun opettaja vaihtaa tyylin zumbasta latinotansseihin, kehon painopiste tipahtaa alemmas. Janne Outinen neuvoo askelsarjoihin kulkusuuntia: mihin päin liikutaan ja minne keho osoittaa.

Lantion käyttäminen vaatii keskittymistä. Yhtälöön lisätään kädenliikkeet. Toisin kuin lattialla, nurmikolla ei tehdä luistelunomaisia askeleita.

— Tässä saa mennä voimakasrytmistä sambakävelyä. Voitte kuvitella olevanne Cobacabanan hiekkarannalla, Outinen huikkaa.

Kappaleen aikana opettaja päättää hyödyntää ympärillä olevaa tilaa ja ohjaa ryhmän yllättäen sambakävelykierrokselle.

Kesäisin tanssitaan ulkona

Tanssiopettaja Janne Outinen ohjaa zumbaa, latinotansseja, suomalaisia paritansseja ja häävalsseja. Lisäksi hän järjestää tanssitapahtumia eri teemoilla.

Outinen tietää kokemuksesta, että kesä karsii osallistujien määrää sisätunneilta. Kesäisin hän tanssittaakin väkeä enimmäkseen ulkotiloissa.

Tanssitunteja ja -tapahtumia pidetään pihoilla, terasseilla, laitureilla ja hiekkarannoilla.

—  Kesällä on kivempi jorata ulkona. Tunnelma latistuu heti, jos joudutaan menemään sisälle vaikka sateen takia, Outinen sanoo.

Terveysliikuntaa Radansuussa

Toukokuun viimeisenä maanantaina sää on helteinen, kun ryhmä liikkujia kerääntyy Urajärven uimarannan parkkipaikalle.

Taivaalle on kertymässä ukkospilviä. Alkamassa on kansalaisopiston Hyvinvointia ja terveysliikuntaa luonnossa -kurssin tapaaminen.

Ryhmä liikkuu eri kohteissa Radansuun ja Iitin kirkonkylän alueella. Tällä kertaa tunnin teemana on hienomotoriikka, ja ryhmä päätyy Urajärven rantaan tekemään himmeleitä järviruo'osta.

Merja Grönroos-Koskista ja Helena Lainetta huvittavat säätilat, jotka ovat olleet hyvin vaihtelevia kurssin aikana. Säätila on osa tuntien sisältöä, eikä sitä vältellä.

—  Vielä joitakin viikkoja sitten otin varalle mukaan villapaidan, Grönroos-Koskinen mainitsee.

Hiljaista kävelyä

Naiset kuvailevat ohjaaja Seija Rimolan vetämää kurssia rentouttavaksi. He kokevat saaneensa kokoontumisista mielenrauhaa.

— Emme liiku hiki päässä, vaan kuljemme rauhallisesti ja teemme havaintoja luonnosta, Grönroos-Koskinen ja Laine sanovat.

Naiset ovat käyneet pitkään Rimolan ohjaamilla jooga-tunneilla. Rimola on myös asahi- ja mindfullness-ohjaaja.

—  Sisätunneilla jokainen keskittyy itseensä, mutta tällä kurssilla mukana on sosiaalinen puoli, mikä on oikein mukavaa. Koko ajan ei silti puhuta, Grönroos-Koskinen ja Laine mainitsevat.

—  Jokaisella kerralla meillä on ollut hiljainen kävelyosuus: silloin keskitytään luontoon. Hiljainen kävely alkaa ja päättyy, kun ohjaaja soittaa kelloa.

Luonnon mikrobisto ulottuvilla

Kurssi perustuu ajatukselle, että jokaisella on suhde luontoon ja omaan kehoon.

— Hyvinvointia koetaan omalla henkilökohtaisella tavalla. Siksi kurssilla ei tarvitse tehdä asioita, jotka eivät tunnu itselle ominaisilta, ohjaaja Seija Rimola sanoo.

Hän muistuttaa, että pelkästään ympärillämme levittäytyvä ilmasto on erilainen sisällä ja ulkona. Ulkona ihmisen ulottuvilla on luonnon mikrobisto.

—  Luonto ei ajattele, että annetaanpas tässä kurssilaisille kokemuksia. Luonto antaa olosuhteita pyytämättä, ja tästä opimme resilienssiä.