Iitinseudun vaalitentti: Eemeli Lehtinen

Sote-uudistus on saatu maaliin, pandemiasta selvitty ja työllisyyskin on melko hyvällä tasolla. Mitkä ovat seuraavan vaalikauden tärkeimmät teemat? Nimeä kolme asiaa.

Talous, turvallisuus, koulutus.

Edustat hallituspuoluetta. Miten arvioisit kohta päättyvää vaalikautta ja Suomen hallituksen onnistumista?

Hallitus on selviytynyt kriiseistä kohtuullisen hyvin. Työllisyys on kehittynyt suotuisasti, uudistuksia on toteutettu ja päätös Natosta on tehty. Huomionarvoista on, että hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus mielipidemittauksissa on säilynyt läpi vaalikauden yli 50 %:ssa, mikä ei ole kovin tavanomaista. Ainoana isompana miinuksena näen monenkirjavan hallituksen kyvyttömyyden priorisoida valtion menoja.

Iitti kuuluu nyt Hämeen vaalipiiriin. Ennen maakunnan vaihtumista Iitti kuului Kaakkois-Suomen vaalipiiriin. Miten arvioit tätä muutosta iittiläisten äänestäjien näkökulmasta? Mikä muuttuu?

Suurin ja samalla keskeisin muutos tulee suhteessa edunvalvontaan esimerkiksi infrahankkeissa. Aiemmassa vaalipiirissä Kaakkois-Suomessa Iitin näkökulmasta tärkeä edunvalvontakohde VT12 hautautui muiden tiehankkeiden kuten VT5:n, VT6:n tai VT15:n alle. Hämeen vaalipiirissä VT12 on keskeinen läpileikkaava väylä molempien vaalipiirin maakuntien alueella, jolloin sen kehittämisen tärkeys on selkeästi alueen kansanedustajia yhdistävä tekijä.

Aiemmassa vaalipiirissä Kaakkois-Suomessa myös Itäradan suunnittelu ja edistäminen oli prioriteettilistan kärjessä, kun taas Hämeen vaalipiirissä Itäradan toteutuminen olisi suuri onnettomuus niin Iitille kuin koko vaalipiirin alueelle. Nyt iittiläinen äänestäjä ei voi siis edes vahingossa äänestää ehdokasta, joka edistäisi iittiläisten kannalta turmiollista hanketta.

Suomen valtionvelasta on puhuttu viime kuukausina paljon. Oletko huolissasi valtion velkaantumisesta, ja pitäisikö asialle mielestäsi tehdä jotain?

Valtionvelasta ja erityisesti kasvavista korkokuluista on syytä olla enemmän kuin huolissaan, sillä kasvavat velanhoitokustannukset ovat kaikki pois hyvinvointivaltion ydintehtävien rahoituksesta. Jo valmiiksi korkean kokonaisveroasteen Suomessa veronkorotukset eivät voi olla vaihtoehto taloustilanteen korjaamiseksi, erityisesti jos mielimme saavuttaa investointeja, kilpailukykyä sekä kasvua.

Ensisijaisesti valtion reilusta 80 miljardin euron vuosibudjetista tulisi karsia kaikesta hyvinvointivaltion ydintehtävien ulkopuolisesta epäolennaisesta ja tuottamattomasta toiminnasta; leikattavaa kyllä löytyy. On realismia todeta, että velkaantumisen hillitseminen ja budjettitalouden tasapainoon saattaminen tulee viemään ainakin seuraavat kaksi vaalikautta. Työ on kuitenkin aloitettava heti, jos mielimme jatkossakin kutsua itseämme pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

Suomesta tulee todennäköisesti Naton jäsen, jos Turkki ja Unkari suovat. Millaisena näet Suomen tulevaisuuden Nato-maana? Entä millaisiksi arvioit Suomen ja Venäjän suhteiden muodostuvan tulevaisuudessa?

24. helmikuuta 2022 piirtyy historiaamme päivänä, jolloin Suomen kansa havahtui ajatukseen: "Tällainen peli ei vetele!". Päätös puolustusliitto Natoon hakeutumisesta oli yleisen turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen lisäksi myös ennen kaikkea moraalinen.

Natoon liittymisen myötä Suomi ankkuroituu viimeiseenkin läntiseen arvoyhteisöön. Huomioiden geopoliittisen asemamme arvaamattoman Venäjän naapurissa on yleisestä asevelvollisuusjärjestelmästämme syytä pitää kiinni myös Natoon liittymisen jälkeenkin.

Ukrainan sodan laajenemisen johdosta Venäjän asema kansainvälispoliittisesti on merkittävästi kaventunut ja Venäjä on ajanut itsensä yhä ahtaampaan nurkkaan. Suomen ja Venäjän välisistä suhteista tulevaisuudesta on mahdotonta esittää kattavia arvioita. Varovaisestikin voi sanoa, että suhteiden edes asteittaisessa normalisoitumisessa voi mennä vuosikymmeniä, jopa sukupolvia. Kaikki on kiinni Ukrainan sodan lopputuloksesta ja Venäjän sisäisestä kehityksestä lähivuosina. Erityiseen optimismiin ei ole syytä tuudittautua, vaan kaikkeen kannattaa varautua.

Kuinka vakavana ongelmana pidät ilmastonmuutosta, ja mitä sen hidastamiseksi pitäisi tehdä? Nimeä kolme mielestäsi tärkeintä asiaa.

Ilmastonmuutos on vakava uhka, joka ei katso valtion rajoja. Globaalisti ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan merten ja viljelysmaiden tilaan, makean veden niukkuuteen sekä luontokatoon, vaikutusten heijastuessa muun muassa kasvavana siirtolaisuutena.

Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat uusiutuvien energiamuotojen vauhdittaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä kestävät kulutusvalinnat, joka tarkoittaa eritoten Kiinasta ja muualta tuotavan krääsän hillitsemistä. Vaikka suurin osa työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee tehdä kansainvälisesti, on myös kansallisilla ratkaisuilla merkitystä.

Koronapandemia on hidastanut kaupungistumista, mutta isossa kuvassa kasvukeskukset jatkavat kasvuaan ja maaseutu autioitumistaan. Onko tämä mielestäsi väistämätön asiaintila, joka on vain hyväksyttävä, vai pitäisikö asialle pyrkiä tekemään jotain?

Lähtökohtaisesti on huolehdittava siitä, että pitkien etäisyyksien Suomessa elämän perusedellytykset ovat kunnossa niin kaupungeissa kuin maaseudulla ja alueet ovat saavutettavissa. Tämä tarkoittaa, että huolehdimme väylänpidosta ja perusinfrasta sekä kuntien valtionosuudet riittävät turvaamaan peruspalveluiden rahoituksen.

Muutoin julkisen vallan ei tule luoda toimimattomia kannusteita ihmisten asuinpaikan valinnalle, vaan antaa ihmisten vapaasti valita, missä asuvat. On älyllistä epärehellisyyttä olla samanaikaisesti huolissaan Suomen julkisesta taloudesta ja esittää uusien erityistalousalueiden perustamista.

Vaikutat myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen luottamushenkilöhallinnossa. Kuinka tärkeänä pidät sitä, että nykyiset terveyspalvelut säilyvät Iitissä?

Lähtökohtana tulee olla, että nykyiset palvelut pystytään turvaamaan. Tämä on tietenkin täysin riippuvaista siitä, kuinka valtion hyvinvointialueille osoittama rahamäärä kehittyy ja kuinka osaava työvoima saadaan riittämään palvelutarpeen kasvaessa.

Sote-henkilöstöstä on huutava pula niin Päijät-Hämeessä kuin valtakunnallisestikin. Miten lähtisit korjaamaan asiaa?

Sote-henkilöstön riittävyyteen ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua. Alan houkuttelevuuteen vaikuttaa niin palkka, työolot/hyvinvointi, johtaminen sekä koulutus- ja etenemismahdollisuudet. On selvää, että ikääntyvän väestön ja samalla palvelutarpeen kasvaessa, on alan jättäneitä hoitajia pyrittävä houkuttelemaan takaisin töihin sekä ulkomaista rekrytointia lisättävä. Omaishoidon kehittämisellä ja riittävällä resurssoinnilla voidaan myös vähentää muun sote-sektorin kuormitusta.

Lasten ja nuorten pahoinvointi ja oireilu näkyvät jo rikostilastoissa. Mistä arvelet ilmiön johtuvan, ja mitä asialle pitäisi mielestäsi tehdä?

Varmasti nuorten pahoinvointiin ja rikosten lisääntymiseen vaikuttaa osaltaan korona-aika ja rajoitusten vaikutukset. Taustalla on myös puutteellisia kotioloja ja kasvatusvelkaa, sekä päihteillä ja lisääntyneellä sosiaalisen median käytöllä on varmasti oma osansa.

Olisi tärkeää, että nuorille olisi tarjolla ammattilaisten apua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ennen kuin vakavia ongelmia ilmenee. Psykoterapiakoulutusta tulisi vahvistaa Suomessa, jotta palvelujen saatavuus paranisi.

Jos tulisit valituksi eduskuntaan, millä tavalla pitäisit Iitin ja Päijät-Hämeen puolia? Nimeä kolme asiaa.

VT12, riittävä sote-rahoitus, uusiutuva energia.

Kuvaile omaa arvomaailmaasi max. viidellä sanalla.

Isänmaata rakastava, tulevaisuuteen uskova realisti.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa alkaa ensi viikon keskiviikkona 22. maaliskuuta ja päättyy tiistaina 28. maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta.