Lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä laajennettiin Päijät-Hämeeseen

Suomessa on todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta tänä kesänä. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista, mutta myös muista luonnonvaraisista linnuista.

Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kahdellatoista turkiseläintilalla. 

Ruokavirasto laajensi tiistaina tartuntavyöhykettä, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen. Tartuntavyöhyke kattaa nyt myös Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat.

Jo viime viikolla vyöhykkeelle kuuluviksi määrättiin eläintautilain nojalla Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Lintuja ei saa pitää ulkona

Siipikarjan ja muiden vankeudessa elävien lintujen pitäminen ulkona on kielletty tartuntavyöhykkeellä. Kielto koskee myös luomutuotantoa harjoittavia pitopaikkoja. 

Tämä määräys on nyt siis voimassa myös Iitissä ja muualla Päijät-Hämeessä.

Ihmisten käynnit siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojissa on kielletty muusta kuin välttämättömästä syystä. Ennen eläinsuojaan menemistä on pukeuduttava suojavaatteisiin. Myös kengät on vaihdettava eläinsuojaan mentäessä ja sieltä poistuttaessa.

Lisäksi kädet on pestävä tai vähintään desinfioitava eläinsuojaan mentäessä.

Lintujen rehut ja kuivikkeet on säilytettävä niin, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse niiden kanssa kosketuksiin.

Muutamia poikkeuksia 

Ruokaviraston päätöksessä on määritelty myös muutamia poikkeuksia, joita ulkonapitokielto ei koske.

Tällaisia ovat eläintarhat ja vastaavat laitokset, joissa pidetään pääasiassa luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluvia eläimiä näytteillä yleisölle. 

Kielto ei myöskään koske kyyhkyslakoista tapahtuvia vapaalentoja eikä tarhattuja sileälastaisia lintuja, kuten strutseja.

Kiellolta välttyvät lisäksi sellaiset pitopaikat, joissa ulkotarhat on kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesilinnut, petolinnut, lokit ja varislinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan tai vankeudessa pidettävien lintujen kanssa. 

Aluehallintovirasto voi myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa tartuntavyöhykkeellä noudatettavasta kiellosta tai rajoituksesta, jos poikkeaminen ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa.

Milloin ilmoitetaan eläinlääkärille?

Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvioi, ettei sille ole enää tarvetta lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. 

Jos siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille.

Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.

Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista sekä kuolleina löydetyistä petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen lintuun tai sen eritteisiin.